-
Period: 384 BCE to 322 BCE
Aristoteles
empirismin perusajatus - inhimillinen tieto todellisuudesta perustuu aistikokemukseen -
Period: to
John Locke
esitti, että ihminen on syntyessään tyhjä taulu, johon kokemus jättää jälkensä. Esitti omana yhteiskuntasopimusteorianaan, että hallinto voi olla oikeutettu vain, jos se saa hallittavien suostumuksen ja suojelee elämän, vapauden ja omaisuuden luonnollisia oikeuksia -
Period: to
George Berkeley
Esitteli erilaisen, hyvin äärimmäisen empirismin muodon, jossa asiat olivat olemassa ainoastaan sen seurauksena, että ne havaittiin, tai sen perusteella, että ne olivat itse havaitseva olio -
Period: to
Montesquieu
Valistusfilosofi. Montesquieu esittelee vallan kolmijako-oppinsa, jolla on ollut hyvin suuri merkitys länsimaisten demokratioiden hallitusmuotojen kehitykselle. Montesquieu piti vallan keskittymistä pahimpana kansalaisten vapautta uhkaavana asiana. -
Period: to
Voltaire
Valistusfilosfi. Hän oli liberaali, kannatti vapaakauppaa, ihmisoikeuksia, mielipiteen- ja uskonvapautta, sekä oikeutta puolueettomaan oikeudenkäyntiin. Voltaire kannatti valistunutta itsevaltiutta, jossa filosofi toimisi yhdessä kuninkaan kanssa alamaistensa yhteiseksi eduksi. -
Period: to
David Hume
Lisäsi empirismiin äärimmäisen epäilyn. Hän jakoi kaiken inhimillisen tiedon kahteen luokkaan: ideoiden suhteet ja asiakysymykset (tosiseikat). Hume katsoi, ettei mikään tieto, ei edes kaikkein perustavanlaatuisin tieto todellisuudesta, voi perustua järjellä tehtyihin perusteluihin. -
Period: to
Jean-Jacques Rousseau
Valistusfilosofi. Hän oli ensimmäisiä yhteiskuntateoreetikkoja, joka toi kansalaisten vaikuttamisen poliittiseen järjestelmän teorioihin mukaan. Rousseaun käsityksen mukaan luonto ja luonnollisuus ovat hyväksi ja sivistys, kulttuuri ja yhteiskunta ovat rappeuttaneet ihmisen. -
Period: to
Adam Smith
Valistus- ja moraalifilosofia. Smithiä pidetään poliittisen taloustieteen ja nykyaikaisen (kansan)taloustieteen isänä, vapaakaupan varhaisena kannattajana ja keskeisenä klassisena liberaalina. -
Period: to
Anders Chydenius
Suomalainen valistuasjattelija. Tunnetaan erityisesti elinkeinovapauden ajamisesta, mutta hän puolusti myös sanan- ja uskonnonvapautta sekä työväestön oikeuksia. -
Period: to
Thomas Paine
Valistusfilosofi. Yksi Yhdysvaltain perustajaisistä. Hänen merkittävin panoksena vallankumoukseen oli kaikkien aikojen myydyimmän amerikkalaisen kirjan julkaiseminen eli pamfletin nimeltä Common Sense (1776). Pamfletissa vaaditiin Pohjois-Amerikan siirtokuntien irtaantumista Isosta-Britanniasta. Paine on myös tunnettu deismin edustaja. -
Period: to
Markiisi de Sade
Kiistelty valistusfilosofi. Saden filosofiassa korostuu vahvasti nihilismi sekä uskonnonvastaisuus. Hän kritisoi uskontoa ankarasti todeten sen olevan ihmisen luoma harha. Saden ajattelussa sosiaalisista normeista vapaa nautinnon hakeminen ja vihollisuus elämää kohtaan ovat korkeimpia päämääriä. -
Period: to
Jeremy Bentham
Valistusfilosofia. Hänet tunnetaan parhaiten utilitarismin kiteyttäjänä, ensimmäisenä feministinä ja eläinten hyvinvoinnin varhaisena puolestapuhujana. -
Period: to
Mary Wollstonecraft
Valistusfilosofi. Wollstonecraft kirjoitti naisasiaa käsittelevän teoksen Naisten oikeuksien puolustus (A Vindication of the Rights of Woman) vuonna 1792. Teoksessaan hän esittää, että oikeuksien, jotka koskevat miehiä, tulee koskea myös naisia. -
Period: to
Wilhelm von Humboldt
Valistusfilosofia. Humboldt kuvaa klassisen liberalismin kehitystä Euroopassa sekä vapauden roolia yksilön kehityksessä. Hän myös esittää välttämättömät ehdot sille, milloin valtion voidaan sallia rajoittaa yksilön toimintaa, sekä kuvaa, miten valtio voidaan rajoittaa sille sopivaan rooliin. -
Period: to
Otto Neurath
Looginen empirismi, Wienin piiri. Hänen mukaansa kaikki mielekkäät väitteet tuli pystyä palauttamaan fysikaalisiksi väitteiksi, jotka puhuvat havaittavista ominaisuuksista -
Period: to
Moritz Schlick
Loogisen empirismin kehittäjä. Schlickin tutkimusaiheita olivat syysuhde ja todennäköisyys, estetiikka, logiikka ja etiikka. Hänen merkittävin antinsa oli kuitenkin hänen tieteenfilosofiassaan. Tavoitteena oli, että yksi yhtenäinen tiede käsittäisi kaikki erityistieteet. -
Period: to
Eino Kaila
Looginen empirismi. Kaila oli ajattelussaan johdonmukaisen tieteellinen ja pyrki kokonaisvaltaiseen todellisuuskäsitykseen sekä korosti filosofian edistyvää ratkaisukeskeisyyttä -
Period: to
Rudolf Carnap
Looginen empirismi, Wienin piiri.
Suvaitsevuusperiaate on Carnapin tunnettu filosofinen periaate -
Period: to
Hans Reichenbach
Looginen empirismi. Perusti Berliinin piirin. -
Period: to
Herbert Feigl
Looginen empirismi, Wienin piiri. Feigl uskoi, että empirismi on ainoa kokeelliselle tieteelle tarkoituksenmukainen filosofia -
Period: to
Carl Gustav Hempel
Looginen empirismi, Berliinin piiri. Hänet tunnetaan ennen kaikkea tieteellisen selittämisen deduktiivis-nomologisen mallin puolustamisesta ja korppi-paradoksista. -
Period: to
Alfred J. Ayer
Looginen empirismi. Tunnetaan loogisen positivismin kannattajana.