-
Period: 384 BCE to 322
Aristoteles ja klassisen empirismin alku
Aristoteles määritteli empirismin perusajatuksen, että inhimillinen tieto todellisuudesta perustuu aistikokemukseen. Hän antoi suuren painon a posteriori -tyyppisille havainnoille Platonin syvästi rationalistista ja teoreettista lähestymistapaa vastaan. -
Period: 300 BCE to 200 BCE
Stoalaiset ja epikurolaiset
Muotoilivat vielä selvemmin empiristisia selityksiä käsitteiden ja ideoiden muodostamiselle. Stoalaiset esittivät että ihmismieli on puhdas kirjoitustaulu, joka täyttyy ideoilla aistihavaintojen kautta.
Stoalaiset kuitenkin ajattelivat että ihmisillä on joitakin yhteisiä ajatuksia jotka ovat kaikkien mielessä a priori. Epikurolaisilla taas vahvemmin empiirinen a posteriori -tyyppinen näkemys missä mielen käsitteet olivat aiemmasta aistikokemuksesta peräisin olevia kuvia tai kokemuksia. -
Period: 1226 to 1274
Tuomas Akvinolainen
Omaksui Aristoteleelta niin kutsutun periapeettisen aksioomansa "mielessä ei ole mitään mikä ei ensin olisi ollut aisteissa".
Tuomas katsoi, että Jumalan olemassaolo voidaan todistaa päättelyllä aistihavainnoista. Sovelsi muunnelmaa aristoteelisesta "aktiivisen ymmärryksen" tulkiten sen kyvyksi abstrahoida yleisiä merkityksiä yksittäisestä empiirisestä tiedosta. Tapaa kutsutaan nykyään induktiiviseksi päättelyksi.
Esim:
Kaikki havaitut korpit ovat mustia.
Täten:
Kaikki korpit ovat mustia. -
Period: to
John Locke ja Brittiläinen Empirismi
Ehdotti teoksessaan An Essay Concerning Human Understanding (1689) uutta näkemystä, jossa kaikki inhimillinen tieto on a posteriori -tyyppistä eli kokemukseen perustuvaa. Locke tunnetaan erityisesti näkemyksestään, jonka mukaan ihmisen mieli on "valkoinen paperi", jolle aistihavainnoista seuraavat kokemukset kirjoitetaan ihmisen elämän aikana. -
Period: to
George Berkeley
Katsoi että Locken näkemykset johtaisivat ateismiin. Julkaisi vastauksena teoksen Treatise Concerning the Principles of Human Knowledge (1710), joka esitteli äärimmäisen empirismin muodon, jossa asiat olivat olemassa ainoastaan sen seurauksena, että ne havaittiin, tai että ne olivat itse havaitseva olio. Berkeley katsoi, että Jumala suorittaa havaitsemisen ihmisten sijasta silloin, kun ihmiset eivät ole havaitsemassa. Näkemystä alettiin myöhemmin kutsua subjektiiviseksi idealismiksi. -
Period: to
Valistusfilosofia
Filosofian tutkimussuuntaus, Korosti paremman yhteiskunnan rakentamista järjen avulla. mm. Denis Diderot (1713-1784), Voltaire (1694-1778), Immanuel Kant (1724-1804) -
Period: to
David Hume
David Hume lisäsi empirismiin epäilyn, jota hän käytti muiden muassa Locken ja Berkeleyn esittämiä käsityksiä vastaan. Hume oli omaksunut empiristisen näkemyksen, jonka mukaan kaikki tieto on johdettu aistihavainnoista. Jakoi kaiken inhimillisen tiedon kahteen luokkaan: ideoiden suhteet ja asiakysymykset (tosiseikat). Hän katsoi että käsityksemme ovat enemmänkin tulosta tottumusten kasaantumisesta aistikokemusten kasautumisen seurauksena.