-
Period: 8600 BCE to 1500 BCE
Kivikausi
Animistinen maailmankuva, jossa esimerkiksi metsää hallitsi Tapio ja vesistöjä Ahti. Haltijoilta pyydettiin onnea ja apua elämään. Maailman uskottiin muodostuvan kolmesta kerroksesta: ylisestä, keskisestä ja alisesta. Samaani pystyi liikkumaan eri kerrosten välillä. Maailmankaikkeutta kannatteli Pohjantähteen kiinnittynyt maailmanpuu. Totemismi suomalaisilla oli hirveen ja karhuun, joista yhteisöt saattoivat uskoa polveutuvansa. -
Period: 2000 BCE to 1500 BCE
Pronssikausi
Ihmiset uskoivat kuolemanjälkeiseen elämään ja alkoivat hautaamaan kuolleita jäseniä ja laittamaan hautoihin hauta-antimia. Länsi- ja etelärannikolle rakennettiin suuria hautaröykkiöitä eli hiidenkiukaita.
Maanviljelyssä sääolosuhteet olivat ratkaisevassa roolissa yhteisön hyvinvoinnin kannalta, mistä syystä ukkosenjumalan (Ukko) rooli sateiden antajana korostui, ja hän nousi muiden jumaluuksien yläpuolelle. -
Period: 500 BCE to 1300
Rautakausi
Šamaanien sijasta turvauduttiin yhä enemmän magiaan, jonka avulla yritettiin saada omaan käyttöön eri asioissa vallinnutta maagista energiaa, jota kutsuttiin nimityksellä väki. -
Period: 700 to 1000
Ensimmäiset kristilliset vaikutteet
Ensimmäiset kristilliset vaikutteet saapuivat Suomeen kauppiaiden mukana. Esim. ristejä ilmestyi pakanallisten hautaesineiden joukkoon. -
1100
Alueiden kristillistyminen
Yhteisöjen siirtyminen esineettömään ruumishautaukseen myötä alueet kristillistyivät. tämä tapahtui Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Hämeessä 1100-luvun loppuun mennessä. -
Period: 1100 to 1200
Kolme ristiretkeä
Nämä ristiretket eivät todellisuudessa olleet varsinaisesti kristinuskoon käännyttämis -toimia. Niiden tarkoitus oli liittää Suomi Ruotsiin, eikä antaa Suomea Novgorodille. Täten Suomessa alkoi katolinen keskiaika, kun taas Novgorodin johdosta Suomi olisi kytkeytynyt ortodoksiseen kirkkoon. -
Period: 1150 to 1300
Esihistoriallinen aika päättyy
Kirkon tuoma kirjallinen kulttuuri mahdollisti esihistoriallisen ajan päättymisen.Tämä johti myös njärjestäytyneen yhteiskunnan muodostumiseen. -
Period: 1483 to 1546
Martin Luther
Martin Luther oli saksalainen teologi, joka käänsi raamatun saksan kielelle. Hänen toimistaan reformaatio sai alkunsa. -
1500
Reformaatio alkaa
Martin Lutherin katolisen kirkon kritiikin johdosta alkoi reformaatio. -
1527
Kirkkoreduktio
Västeråsin valtiopäivillä päätettiin käynnistää reformaatio Ruotsin valtakunnassa ja aloittaa kirkkoreduktio eli kirkon omaisuuden takavarikointi kruunulle. -
1548
Uusi testamentti suomennettuna
Mikael Agricola sai Uuden testamentin suomennoksen sekä jumalanpalveluksen ja kirkollisten toimituksien käsikirjat valmiiksi. -
Period: 1572 to
Turun piispan vaikutukset
Turun piispan Isaacus Rothoviuksen aikana rahvaalle asetettiin tiukkoja sääntöjä e.g. velvollisuus käydä jumalanpalveluksissa ja katekismuksen ulkoa osaaminen ennen ehtoolliselle pääsyä ja avioitumisoikeutta. Lukutaidon vuosittaisista kuulustelutilaisuuksista eli kinkereistä alkoi myöhemmin muotoutua suomalainen rippikouluperinne. -
Luterilainen ortodoksia alkaa
Uppsalan valtiopäivillä tehtiin päätös kieltää katolilaisuus ja “muut harhaopit”. Vain luterilaisiksi tunnustautuvat saivat toimia valtion viroissa. Tämä tarkoitti käytännössä luterilaista uskontopakkoa. Tätä seurannut 1600-luku oli "puhdasoppisuuden" eli luterilaisen ortodoksian aikaa. -
Lappi kristillistyy
Vaikka muut alueet kristillistyivät jo 1100 luvun loppuun mennessä, Lappi kristillistyi vasta 1600 luvulla. -
Raamattu suomennettuna
Raamattu ilmestyi kokonaan suomeksi käännettynä. -
Valistus alkaa!
Valistusaate oli yhteiskuntafilosofia, joka korosti järkeä sekä tiedon ja tieteen merkitystä. Vaikka se sai paljon uskontokritiikkiä, valistusaate korosti myös suvaitsevaisuutta ja uskonnonvapautta. Valistus oli kuitenkin kirkolle ja itsehallitsija valtioille heikentävä aate. -
Konventikkeliplakaatti
Maallikoita oltiin kannustettu tutkimaan Raamattua itsenäisesti ja muodostamaan oma uskonratkaisu. Kuitenkin maallikoiden kokoontuminen ilman kirkon valvontaa nähtiin vaarallisena, jonka seurauksena 1726 säädettiin konventikkeliplakaatti, joka kielsi uskonnolliset kokoontumiset, ilman papin läsnäoloa. -
Period: to
Anders Chydenius
Yksi Suomen merkittävimmistä valistusajattelijoista. -
Uskonnonvapausasetus
Uskonnonvapaus laki asetettiin. -
Herätysliikkeet
Herätysliikkeet ovat 1700-luvun loppupuolella ja 1800-luvun alussa syntyneitä kristillisiä liikkeitä. Evankelis-luterilaisen kirkon herätysliikkeitä olivat 1800-luvulla:
- Rukoilevaisuus
- Evankelisuus
- Heränneisyys (körttiläisyys)
- Lestadiolaisuus
1960-luvulla syntyi Viides herätysliike. -
Uskonnollinen monimuotoisuus lisääntyy
1800-luvulla Suomen uskonnollisuus monimuotoistui Venäjään liittymisen myötä. Muun muassa neljä herätysliikettä syntyi ja Suomeen saapui uudet vähemmistöuskonnot: juutalaisuus ja islam. -
Period: to
Uudet aatteet
Luterilaista kirkkoa alkoivat haastaa 1800-luvun lopulta lähtien yhä voimakkaammin uudet aatteet, kuten materialismi ja darwinismi. -
Period: to
Venäjä valloittaa Suomen
Luterilaisen kirkon asema alkoi muuttua, sillä se oli nyt osana ortodoksista Venäjää. -
Kirkkolaki
Kirkkolaissa koulutus, köyhäinhoito ja paikallishallinto määrättiin valtiovallan hoidettaviksi. Vaikka kirkon yhteiskunnallisia tehtäviä pyrittiin vähentämään, sen rooli moraaliauktoriteettina, järjestyksen ylläpitäjänä ja sosiaalisen kanssakäymisen keskuksena säilyi vielä pitkään. -
Kirkon edellytyksien väheneminen
Kristinopin perusteiden osaaminen ja lukutaito olivat vuoteen 1910 saakka edellytyksinä ehtoolliselle pääsemiselle eikä ilman ehtoollislupaa voinut avioitua, saada passia tai päästä tiettyihin valtiollisiin virkoihin. -
Kansanliikkeet
1900-luvulla alkoi syntyä erilaisia kansanliikkeitä. Työväenliike oli kansanliike, joka kritisoi "valkoista" kirkkoa. Sen edustajat vaativat esimerkiksi uskonnonvapautta, kirkon ja valtion erottamista sekä uskonnonopetuksen poistamista kouluista. -
Uskonnonvapauslaki säädetään
Tämä mahdollisti virallisen uskonnollisen järjestäytymisen. -
Period: to
Kirkko keskellä sotaa
Luterilainen kirkko otti voimakkaan yhteiskunnallisen roolin talvi- ja jatkosodan myötä, ja kristinusko nähtiin keskeisenä elementtinä itsenäisyyden suojelemisessa ja kansakunnan yhteisen arvopohjan rakentamisessa. Tämän myötä syntyi vahva käsitys luterilaisesta kirkosta kansankirkkona, jonka avulla sotien runtelema maa rakennettiin uudelleen. -
Viides herätysliike
Ryhmittymät, jotka olivat kritisoineet kirkkoa sekularisaatiosta ja laitostumisesta, järjestäytyivät viidenneksi herätysliikkeeksi. Tämän myötä kirkon sisällä nousi myös uudistusvaatimuksia. -
Period: to
Liberaalit arvot kehiin
Erityisesti nuoret alkoivat ajaa liberaaleja arvoja ja kritisoida perinteisiä auktoriteetteja. -
Pakolaiset ja maahanmuuttajat
Suomeen on tullut 1900-luvun loppupuolelta lähtien yhä enemmän eri uskontojen edustajia pakolaisten ja maahanmuuttajien myötä. Islaminuskoisten määrä kasvoi erityisesti 1990-luvulla tulleiden somalipakolaisten myötä, ja viimeisten vuosien aikana erilaisten kansainvälisten kriisien seurauksena Suomeen on tullut tuhansittain muslimitaustaisia turvapaikanhakijoita erityisesti Irakista ja Syyriasta. -
Sekularisaatio ja privatisoituminen
Maallistumiskehityksen myötä evankelis-luterilaisen kirkon yhteiskunnallinen asema on muuttunut, eikä kristinuskoa enää nähdä yhtä vahvasti suomalaisen kulttuurin ja arvojen yhteisenä perustana.
2020-luvun Suomessa uskonnot ovat edelleen monille tärkeä osa elämää, mutta uskonnollisuutta pidetään usein ennen kaikkea yksityisasiana, jonka ei tulisi vaikuttaa esimerkiksi poliittiseen päätöksentekoon.