-
Period: to
Finanssikriisi
Yhdysvallat: Finanssikriisi alkoi Yhdysvaltojen asuntomarkkinoiden romahduksesta, mikä johti merkittäviin pankkikonkursseihin ja talouden taantumaan. Euroopan unioni: Kriisi levisi nopeasti Eurooppaan, paljastaen euroalueen rakenteellisia heikkouksia ja johtamalla useiden jäsenmaiden velkakriiseihin. Suomi: Suomen vientivetoinen talous kärsi kysynnän laskusta, mikä johti bruttokansantuotteen (BKT) supistumiseen ja työttömyyden kasvuun. -
Period: to
Eurokriisi
Euroopan unioni: Useat EU-maat, erityisesti Etelä-Euroopassa, kohtasivat velkakriisejä. EU ja Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) tarjosivat pelastuspaketteja talouksien vakauttamiseksi. Suomi: Osana euroaluetta Suomi osallistui kriisimaiden tukemiseen, mikä herätti kotimaassa keskustelua taloudellisesta vastuusta. -
Period: to
Talouden elpyminen ja digitalisaation nousu
Yhdysvallat: Talous elpyi finanssikriisistä, ja digitalisaatio sekä teknologiateollisuus vauhdittivat kasvua. Euroopan unioni: Euroalueen talouskasvu vahvistui, ja rahapolitiikka tuki kysynnän elpymistä. Suomi: Suomen talous kasvoi maltillisesti, mutta kasvu jäi jälkeen monista muista EU-maista. -
Period: to
COVID-19-pandemia
Yhdysvallat: Pandemia aiheutti talouden äkkipysähdyksen, työttömyyden nousun ja massiivisia elvytystoimia. Euroopan unioni: EU-maat kohtasivat syvän taloudellisen taantuman, ja yhteisiä elvytystoimia käynnistettiin talouden tukemiseksi. Suomi: Pandemia vaikutti Suomen talouteen, mutta vaikutukset olivat lievempiä verrattuna moniin muihin maihin. -
Period: to
Ukrainan sota
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikutti maailmalla yleisesti talouteen, erityisesti energian hintojen nousun kautta. Tämä nähtiin niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa. Ukrainan sota on lisännyt maailmalla myös muita kuluja sillä maat ovat lähettäneet Ukrainaan paljon apupaketteja.