-
Period: 500 to 1000
varhaiskeskiajan luontoistalous
Siirryttiin takaisin rahataloudesta vaihtokauppaan. Ei kaupunkeja, vain yksinkertaisempia hallintoalueita. Perustuu omavaraistalouteen ja lähes kaikki tuotteet tehtiin itse. Taloudenyksikkönä on ruokakunnat. Ruokakunnat ovat joko yksilö, suku tai heimo. -
Period: 1000 to 1300
esikapitalismi
Ennen teollistavallankumousta ollut kapitalismin muoto. Kapitalismin instituutiot ovat jo syntyneet sydänkeskiajalla 1000-1300 luvulla, kuten pankit, vakuutusyhtiöt, pörssit ja kauppaliitot. Kapitalismi on ilmiöistönyt kuitenkin vasta mustansurman jälkeen. -
Period: 1400 to 1500
Medicit ja Fuggerit
Medicit on Firenzestä vaatimattomista oloista lähtöinen suku, mutta 1400-luvulla he nousivat vaikutusvaltaisimmaksi pankkiiri ja kaupankäynnin suvuksi.
Fuggerit ovat saksalainen kauppiassuku, jotka olivat keskeisiä pankki- ja rahoitusalan toimijoita -
Period: 1500 to
Merkantilismi
Pyrittiin ylijäämäiseen kauppataseeseen, eli viedään enemmän kuin tuodaan. Ylijäämäiseen kauppataseeseen pyrittiin monopoleilla, tulleilla ja kauppakielloilla. Näillä estettiin haitallista kilpailua. Tärkeä tapa tämän toteuttamiseen oli jalostaminen ja sen vienti. Merkantilismin mukaan maailman vauraus on vakio eli se ei kasva tai pienene, vaan omaa taloutta pystyy kasvattamaan pelkästään muiden maiden kustannuksella. -
Period: to
Fysiokratismi
Maatalouden korostaminen kansojen varaudessa. Ei uskota teollisuuden tai kaupan tuovan vauratta. Valtion vaurastuminen johtui maataloudesta ja alkutuotannosta. Fysiokratismi rikkoutui teollisuusyhteiskunnan kehittyessä, kun siirryttiin pois alkutuotannosta. -
Period: to
Taloudellinen liberalismi
Kaupankäynnissä ei pitäisi olla esteitä kuten tullia. Sen lisäski ei saisi olla muitakaan sääteleviä asioita kuten verotusta tai talouden säätelyä. -
Period: to
Marxilainen suunnitelmatalous
talousjärjestelmä, jossa tuotanto, kulutusta ja investointeja ohjataan valtion johdosta tietyn suunnitelman mukaan. Markkinat eivät perustu kysyntään ja tarjontaan, vaan pelkästään suunnitelmaan. Sen lisäksi tuotantovälineiden, maan ja luonnonvarojen omistaminen ei ollut yksitiselle henkilölle mahdollista. -
Period: to
uusliberalismi
Julkinen valta ei saa vaikuttaa markkinoihin ja kaupan pitää olla vapaata. Verotus alhaista, kkoska se ei kannusta työntekoon tai yrittäjyyteen. Julkisen vallan tehtäviski koulutus, yleinen järjestys ja perusterveydenhoidon huolehteminen. -
Period: to
Keynesiläisyys
Julkinenvalta ohjaa taloutta säätelemällä kokonaiskysyntäää, kulutusta ja investointia mm, lisäämällä menoja, alentamalla veroja. -
Period: to
monetarismi
Säädellään liikkellä olevan rahan määrä. Keskuspankit ovat rahapolitiikan tärkein osa. Valtion tulojen ja menojen säätely ei kuulu monetarismiin. Inflaatioon ei pyritä vaikuttaa.